Prosecco on Koillis-Italiassa Veneton ja Friullin alueella valmistettua kuohuviiniä. Se on Italian tunnetuin ja varsinkin viennin osalta suurin kuohuviini, mutta Prosecco ei ole synonyymi italialaisille kuohuviineille. On muitakin italialaisia kuohuviinejä kuten Asti ja Franciacorta. Proseccon nimi tulee samannimisestä kylästä lähellä Triesten kaupunkia ja Slovenian rajaa. Sitä valmistetaan kuitenkin selvästi laajemmalla alueella Koillis-Italiassa, mm. Venezian, Veronan, Padovan ja Triesten kaupunkien lähistöillä.

Prosecco tulee valmistaa vähintään 85 prosenttisesti paikallisista glera-rypäleistä. Prosecco valmistetaan nopealla tankkimenetelmällä, mikä säilyttää vahvemmin sen aromaattisuuden. Se on samppanjaa edukkaampi, mutta kuitenkin mielenkiintoinen ja toimiva kuohuviinivaihtoehto.

Spumante on Prosecoista kaikkein kuplaisin kun taas Frizzante nimikkeen alle kulkevat Prosecot eivät kupli aivan yhtä voimakkaasti. Prosecco nimen alla myydään myös harvinaisempaa kuplatonta Tranquillo-nimikettä, jota ei kuitenkaan ole kovin laajasti saatavilla.

Prosecoa juodaan usein aperitiivina, mutta sitä juodaan Italiassa myös ruoan kanssa. Se on myös osana trendikkääksi nousseessa Aperol Spritz-drinkkiä. Muita kuohuviinidrinkkejä, joihin tulee proseccoa ovat mm bellini ja rossini.

Proseccon rypäleet

Prosecco tehdään hapokkaasta Glera-nimisestä rypäleestä. Rypäleen alkuperäinen nimi oli Prosecco, mutta se päädyttiin vaihtamaan Gleraksi, jotta Prosecco-nimeä ei voitaisi käyttää muilla alueilla valmistetusta viinistä. Gleran ohella valmistuksessa saa käyttää korkeintaan 15% muita rypäletyyppejä, kuten chardonnayta and pinot noiria.

Proseccon valmistus – Charmat

Proseccon spesifistä valmistusmenetelmästä käytetään nimeä chrarmat. 1900-luvun alussa keksityssä valmistustavassa käyminen ei tapahdu pullossa vaan terästankissa, mikä osaltaan tekee Proseccosta samppanjaa halvemman vaihtoehdon. Valmistustavan seurauksena Prosecco myös nautitaan nuorena, mieluusti viimeistään kolmevuotisena.